Viime päivityksestä onkin vierähtänyt aikaa ja paljon on tapahtunut siinä ajassa. Josko yrittäisin taas herätellä henkiin tätä blogia. Ihan joka rippusta en lupaa kirjotella ja kuvailla, mutta jotain kuitenkihn ;)
Uusi elämän tilanteeni on muuttanut elämäämme hyvin paljon, niin lasten kuin minunkin. Sen myötä on kodissammekin tapahtunut muutoksia. Mikään ei ole enää niinkuin ennen, kaikki huoneet ovat saaneet uuden elämän ja kasvojen kohotuksen. Niistä saakin monta postausta.
Käyn ensin uuden lastenhuoneen kimppuun. Vanha olohuone sai väistyä ja tilalle rakennettiin ja sisustettiin vanhempieni avustuksella lastenhuone.
En halunnut pojille perinteistä kerrossänkyä, ne ovat mielestäni tylsiä. Jälleen kerran ystäväni Pinterest auttoi ideoinnissa. Isäni taitavissa käsissä syntyi kahdelle nuorimmaiselleni nukkumapaikat. Halusin käyttää toteukseen jo olemassa olevia sänkyjä, jotta säästettäisiin kustannuksissa ja ettei hyvät ja tukevat sängyt jäisi vaille tarkoitusta. Tällä systeemillä mielestäni huoneesta tuli myös tilavampi. Lattia pitäisi vielä hioa ja maalata, mutta kaikki aikanaan :)
Toiseen nurkkaan tein lapsille oman keittiön, jossa voivat leikkiä kotia ja vaikka piirrellä. Löysin huoneeseen ihanat ruutu-tapetit kirpputorilta vaivaiseen 3€:lla per rulla. Samaiselta kirpparilta löysin myös kesäiset verhot.
Oma uni-nurkkauksen on myös lasten huoneessa ja pidän siitä kovasti. Syy miksi minulla ei ole omaa makuuhuonetta on se, ettei meillä riittänyt enää minulle omaa huonetta ja se etää joudun myös yöllä vahtimaan pienimmäistäni sairautensa takia.
Melkein kaikki tavarat ja materiaalit (liisteriä lukuun ottamatta) olen löytänyt kirppareilta tai penkonut omia varastojani. Ainoa täysin uusi huonekalu on isäni pojille tekemä pöytä ja jakkarat-yhdistelmä.
Nyt odottelen lapsia kotiin ja ensi viikolla valmistaudutaan esikoisen rippijuhliin :)
Karhun pesässä
sunnuntai 17. heinäkuuta 2016
maanantai 7. heinäkuuta 2014
Kalamiehen lahja
Eilen vietettiin ystäväni pojan rippijuhlia. Mietin pääni puhki mitä antaa lahjaksi, rahaa ei ole paljon käytettäväksi ja haluaisin kuitenkin antaa jotain persoonallista.
Poika on armoton kalamies :) ja siitä se ajatus sitten lähti (niin kuin sanonta menee...) Hetken aikaa katselin netistä ideoita. Sitten syttyi idea-lamppu. Uistin-taulu!
Kaivelin askarteluvarastojani, josta löysin siniset puukehykset. Tausta paperin leikkasin tapettikirjasta, jonka olen saanut rautakaupasta. Pojilta pyysin ylimääräisen uistimen ja sen kiinnitin taustaan ohuella rautalangalla. Tarppeet löytyi kaikki valmiina kotoa, joten hintaa taululle ei kertynyt yhtään. Mutta minusta lahjan hinnalla ei ole väliä, vaan ajatuksella.
Kortinkin askartelin itse, jotta saan siitäkin saajan näköisen.
Paljon onnea vielä kaikille tämän kesän rippilapsille!!
Poika on armoton kalamies :) ja siitä se ajatus sitten lähti (niin kuin sanonta menee...) Hetken aikaa katselin netistä ideoita. Sitten syttyi idea-lamppu. Uistin-taulu!
Kaivelin askarteluvarastojani, josta löysin siniset puukehykset. Tausta paperin leikkasin tapettikirjasta, jonka olen saanut rautakaupasta. Pojilta pyysin ylimääräisen uistimen ja sen kiinnitin taustaan ohuella rautalangalla. Tarppeet löytyi kaikki valmiina kotoa, joten hintaa taululle ei kertynyt yhtään. Mutta minusta lahjan hinnalla ei ole väliä, vaan ajatuksella.
Kortinkin askartelin itse, jotta saan siitäkin saajan näköisen.
Paljon onnea vielä kaikille tämän kesän rippilapsille!!
Legokaupunki
Eilen illalla innostuttiin lasten kanssa rakentelemaan Legoja. En edes muista millon on tullut oikein kunnolla rakenneltua. Vuosia sitten kokosin vanhemmille pojille jonkun örkki-linnakkeen. Siinä menikin koko Tapaninpäivä, kun piti ohjeita vahtia kokoajan. :)
Pojat innostuivat eilen omineen rakentelemaan palikoilla ja menin yläkertaan katsomaan heidän touhuja. Siinä hetken katseltua innostuin itsekin samaan puuhaan. Ei meinattu malttaa nukkumaan käydä ja sama touhu jatkui melkein heti aamusta. Siinä meinasi jäädä ruuatkin laittamatta, ei edes huomattu mahoihin hiipivää nälkää.
Aikaseksi saatiin kiva Lego-kaupunki. Toiseksi vanhimmalaa pojalla on Lego-ideakirja, josta katseltiin vähän esimerkkiä. Sitä kirjaa suosittelen kaikille Lego-höperöille. Reunassa näkyy toiseksi nuorimman toiveesta vankila rosvoille ja talojen välissä on pieni kioski.
Valkoiseen vähän hulppeampaan taloon tehtiin oikein huonekaluja ja pihalle oma lampi ja hiekkalaatikko.
Pienempi talo sai pihalleen kesäkeittiön ja koiralle oma koppi.
Touhu oli tosi rentouttavaa ja hauskaa. Nyt kaikki isät ja äidit lasten kanssa rakentelemaan omia kaupunkeja, esim. sadepäivinä.
Pojat innostuivat eilen omineen rakentelemaan palikoilla ja menin yläkertaan katsomaan heidän touhuja. Siinä hetken katseltua innostuin itsekin samaan puuhaan. Ei meinattu malttaa nukkumaan käydä ja sama touhu jatkui melkein heti aamusta. Siinä meinasi jäädä ruuatkin laittamatta, ei edes huomattu mahoihin hiipivää nälkää.
Aikaseksi saatiin kiva Lego-kaupunki. Toiseksi vanhimmalaa pojalla on Lego-ideakirja, josta katseltiin vähän esimerkkiä. Sitä kirjaa suosittelen kaikille Lego-höperöille. Reunassa näkyy toiseksi nuorimman toiveesta vankila rosvoille ja talojen välissä on pieni kioski.
Valkoiseen vähän hulppeampaan taloon tehtiin oikein huonekaluja ja pihalle oma lampi ja hiekkalaatikko.
Pienempi talo sai pihalleen kesäkeittiön ja koiralle oma koppi.
Touhu oli tosi rentouttavaa ja hauskaa. Nyt kaikki isät ja äidit lasten kanssa rakentelemaan omia kaupunkeja, esim. sadepäivinä.
sunnuntai 22. kesäkuuta 2014
Hiljaisuuden katkaisua
Onkin tovi vierähtäny viime postauksesta. Mutta nyt loppuu hiljaisuus :)
Kerhojen kesätauon alkaessa oli allekirjottanelta mehut aika loppu. Vähän aikaa meni ihan oleillessa. Tuntuu, että mitään ei ole tullu tehtyä ja kuitenkin on kaikenlaista on saatu aikaiseksi. Vähän ommeltu ja lapsille vaiheltu huoneita yms.
Pitkin talvea mietin miten ihmeessä huoneita voisi järjestellä, että jokaiselle lapselle saataisiin oma paikka ja soppi. Ja ehkä jopa olohuoneesta pienten poikien lelut pois. Tulin jo siihen tulokseen, että tehtävä on ihan mahdoton. Kunnes eräänä päivänä toiseksi vanhin poika ratkaisi ongelman noin sekunnin sadasosassa ;) Jälkeenpäin olen monta kertaa ihmetellyt miksi en ite tullu edes ajatelleeksi moista ratkaisua.
Meillä on vanhaan navettan rakennettu lämmin vierashuone, joka myös homeremontin aikana majoitti meidän isännän.
Nyt vierashuone muutettiin teinin huoneeksi.
Tälläinen tuli vanhimman pojan huoneesta ulkorakennuksessa. Poika oli talven aikan miettinut "muuttoa" ja ilmoitti alku kesästä, että NYT. Silloin alkoi hurja huoneitten mylläys.
Entisestä vintistä, jossa säilytettiin liinavaatteita yms. tuli toiseksi vanhimman pojan "pesä. Vaikka tila näyttää tosi pieneltä, siitä tuli juuri sopiva makuusoppi. Kaikki pojan tärkeät tavara mahtuivat huoneeseen ja vielä jäi säilytystilaa täytettäväksi.
Kahden vanhimman entinen huone muutettiin samassa rytäkässä jälleen lasten huoneeksi pienimmille. Näin saimme olohuoneesta kaikki pienten lelut (legolaatikkoa lukuun ottamatta) pois ja makuuhuoneen ihan omaan käyttöömme.
Aluksi oli kyllä kieltämättä outoa nukkua kun ei ollut yhtään lasta tuhisemassa vieressä. Tähän järjestelyyn olemme kaikki olleet enemmän kuin tyytyväisiä. :)
Hieman on tullut myös ommeltua. Tämä puku meni synttärilahjaksi toiseksi nuorimman pojan kaverille. Kaikki kankaat on jo perinteisesti kierrätettyjä. koristeeksi aplikoin paitaan pingviinin. Sankari kun tykkää kovasti kyseisestä linnusta.
Kankaan jämiä oplelin yksi päivä erillaisiksi pipoiksi. On lipallista ja lipatonta, rusetilla ja ilman. Pipot ovat vielä ilman omistajaa. Toivotaa että onnelliset omistajat niille vielä jokupäivä löytyisi.
Tälläistä pientä phdetyötä on tulut harrastettua blogihiljaisuuden aikana. Nyt kyllä yritän postailla vähän useammin :)
Kerhojen kesätauon alkaessa oli allekirjottanelta mehut aika loppu. Vähän aikaa meni ihan oleillessa. Tuntuu, että mitään ei ole tullu tehtyä ja kuitenkin on kaikenlaista on saatu aikaiseksi. Vähän ommeltu ja lapsille vaiheltu huoneita yms.
Pitkin talvea mietin miten ihmeessä huoneita voisi järjestellä, että jokaiselle lapselle saataisiin oma paikka ja soppi. Ja ehkä jopa olohuoneesta pienten poikien lelut pois. Tulin jo siihen tulokseen, että tehtävä on ihan mahdoton. Kunnes eräänä päivänä toiseksi vanhin poika ratkaisi ongelman noin sekunnin sadasosassa ;) Jälkeenpäin olen monta kertaa ihmetellyt miksi en ite tullu edes ajatelleeksi moista ratkaisua.
Meillä on vanhaan navettan rakennettu lämmin vierashuone, joka myös homeremontin aikana majoitti meidän isännän.
Nyt vierashuone muutettiin teinin huoneeksi.
Tälläinen tuli vanhimman pojan huoneesta ulkorakennuksessa. Poika oli talven aikan miettinut "muuttoa" ja ilmoitti alku kesästä, että NYT. Silloin alkoi hurja huoneitten mylläys.
Entisestä vintistä, jossa säilytettiin liinavaatteita yms. tuli toiseksi vanhimman pojan "pesä. Vaikka tila näyttää tosi pieneltä, siitä tuli juuri sopiva makuusoppi. Kaikki pojan tärkeät tavara mahtuivat huoneeseen ja vielä jäi säilytystilaa täytettäväksi.
Kahden vanhimman entinen huone muutettiin samassa rytäkässä jälleen lasten huoneeksi pienimmille. Näin saimme olohuoneesta kaikki pienten lelut (legolaatikkoa lukuun ottamatta) pois ja makuuhuoneen ihan omaan käyttöömme.
Aluksi oli kyllä kieltämättä outoa nukkua kun ei ollut yhtään lasta tuhisemassa vieressä. Tähän järjestelyyn olemme kaikki olleet enemmän kuin tyytyväisiä. :)
Hieman on tullut myös ommeltua. Tämä puku meni synttärilahjaksi toiseksi nuorimman pojan kaverille. Kaikki kankaat on jo perinteisesti kierrätettyjä. koristeeksi aplikoin paitaan pingviinin. Sankari kun tykkää kovasti kyseisestä linnusta.
Kankaan jämiä oplelin yksi päivä erillaisiksi pipoiksi. On lipallista ja lipatonta, rusetilla ja ilman. Pipot ovat vielä ilman omistajaa. Toivotaa että onnelliset omistajat niille vielä jokupäivä löytyisi.
Tälläistä pientä phdetyötä on tulut harrastettua blogihiljaisuuden aikana. Nyt kyllä yritän postailla vähän useammin :)
perjantai 9. toukokuuta 2014
Uusiokäyttöä
Tällä viikolla on tullu vähän tuunailtua ja ommeltua. Taas käytin ompeluihin jo poistotuomion saaneita kankaita. Tuunailupuolella kohteena oli jälleenkerran vanha ikkuna.
Isäntä sai synttärilahjaksi vanhan ikkunan. Sen tuunasin olohuoneen seinälle heinäseipäiden kaveriksi. Kuvat muokkasin kuvankäsittelyohjelmalla samanoloisiksi. Yksi ruutu on ilman lasia, joten ompelin siihen pitsisen pehmosydämen.
Tämä nallen olen tehnyt ekalla tai tokalla luokalla . Tyyny oli alunperin tehty kokonaan säkkikankaasta, mutta nyt vuosikymmenten jälkeen alkoi säkkikangas antautumaan. Mietin kauan miten saan nallen pelastettua. Halusin sen säästää koska siinä näkyy myös nykyinen sukunimeni :) (olisiko ollut jonkunlaisia ennakkoaavistuksia jo silloin ;)
Pehmeitä sisustussydämiä on ommeltu koko viikko koneella ja käsin, kotona ja töissä. Valkoiset sydämet on tehty vanhoista kankaista, muut on jotain jämä tilkkuja. Hauskoja ja nopeita tehdä ja kiva antaa lahjaksi.
Tälläistä tänään, katotaan jos piakkoin saan teille kuvia uudesta olohuoneen seinästä.
Isäntä sai synttärilahjaksi vanhan ikkunan. Sen tuunasin olohuoneen seinälle heinäseipäiden kaveriksi. Kuvat muokkasin kuvankäsittelyohjelmalla samanoloisiksi. Yksi ruutu on ilman lasia, joten ompelin siihen pitsisen pehmosydämen.
Tämä nallen olen tehnyt ekalla tai tokalla luokalla . Tyyny oli alunperin tehty kokonaan säkkikankaasta, mutta nyt vuosikymmenten jälkeen alkoi säkkikangas antautumaan. Mietin kauan miten saan nallen pelastettua. Halusin sen säästää koska siinä näkyy myös nykyinen sukunimeni :) (olisiko ollut jonkunlaisia ennakkoaavistuksia jo silloin ;)
Pehmeitä sisustussydämiä on ommeltu koko viikko koneella ja käsin, kotona ja töissä. Valkoiset sydämet on tehty vanhoista kankaista, muut on jotain jämä tilkkuja. Hauskoja ja nopeita tehdä ja kiva antaa lahjaksi.
Tälläistä tänään, katotaan jos piakkoin saan teille kuvia uudesta olohuoneen seinästä.
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Pääsiäisen puhdetöitä
Tässä oikein kunnon kuvapläjäys pääsiäisen ajan ompeluksista. Nyt onkin tullu ommeltua jonkin verran, osa tarpeeseen, osa ihan muuten vaan.
Tässä on kiva lippapipo jonka mallin löysin Ipanappi-blogista. Siellä on ihan tarkat ohjeet kaavan tekemisestä aina kasaamioseen asti. Aivan ihana malli, helppo ommmella ja meidän pojat ainakin tykästyivät. Pipoa vielä tarvitaan ja lipppa suojaa silmiä auringolta. Kankaana käytin käytöstä poistettuja vanhoja paitoja.
Kuopukselta on jäänyt melkein kaikki yöpuvut pieniksi. Poika kasvaa sellaista kyytiä ettei vaatteet kestä perässä. Ja hänellä pitää refluksin takia olla yökkäreitä vino pino, yökky kun pyrkii tulemaan useimmiten kesken unien.
Kankaat on Kestovaippakaupasta. Kaavana ihan perus T-paita ja trikoot. Pari muuta yökkäriä on jo kovassa käytössä, enkä ole niitä edes viittinyt kuvailla :)
Itselle surautin kiivin väriset farkut Kestovaippakaupan joustofarkusta. Lahkeisiin ja vyötärölle laitoin harmaata resoria. Vyötärölle laitoin ihan vain kuminauhan ja nyörin.
Kaava on Suuri Käsityölehdestä.
Näistä tuli kyllä uudet suosikki housuni :)
Eurokankaassa käin penkomassa palalaareja ja lähtihän sieltä kankaita mukaan jos jonkin näköistä. Tämä karvakangas suorastaan huusi minua ja silmissäni näinkin heti sen takkina.
Tämäkin kaava on tämän vuoden SK-lehdestä.
Kuopukselle olin tekeväni Buzz Lightyear-pukua, mutta toiseksi nuorimmalle se meni. Ei hahmo kelvannut, mutta onneksi meni kuitenkin käyttöön. Meillä kun kaksi nuorimmaista on vaatteistaan melkien saman kokoiset vaikka ikäeroa on melkei 2,5 vuotta.
Kankaat on siis Eurokankaasta. Housut on ihanan pehmeää flanellia ja paita perustrikoota. Kuvan tulostin netistä siirtokuvapaperille ja silitin koristamaan paitaa.
Siirtokuvapaperi onkin tosi kivaa tavaraa, sillä saa lisäilmettä vaatteisiin pikkuvaivalla.
Viimeinen puku on toiseksi nuorimmalle. Kaavat ihan perusmalleja, kankaat Eurokankaasta.
Tässähän tätä olikin, katotaan mitä vielä saan aikaseksi :)
Mukavaa pääsiäisen loppua kaikille
lauantai 5. huhtikuuta 2014
Tortilloita ja baarikärpänen
Jokin aika sitten mietittiin lasten kanssa mitä lauantain herkkuiltaruuaksi. Lapset tykkäävät kovasti tortilloista ja itse myös. Isäntä ei niinkään tykkää tästä sotkevasta ruokalajista. Mikäpä otollisin hetki tehdä siis tortilloja kuin silloin kun mies on päivän reissussa :)
Hetken tuumittuani totesin että kaapista löytyy kaikki muut tarvikkeet paitsi tortillaletut. Meiltä on lähimpään kyläkauppaan 10 km matkaa, joten en viitisnyt lähteä hakemaan pelkkiä tortillalettuja. Mutta nou hätä, 90-luvun alkupuolella tehtailin itse lettuja useastikin. Eihän siihen aikaan kaupoissa mitään valmiita texmex-juttuja ollut, ainakaan täällä syrjäkylillä :)
Joten tuumasta toimeen ja etsimään vanhaa reseptikirjaa. Ohjekin löytyi ja tarvittavat aineksetkin sattui olemaan kaapissa. Niipä vääntelin reilu 20 lettua iltaa varten, tosin usko meinasi loppua kun niitä paistelin. Mutta se maku, se oli kyllä kaiken sen vaivan arvoinen.
Tortillalettujen ohje:
10dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
100g voita/ margariiniä
kädenlämpöistä vettä
*Mittaa kuivat aineet kulhoon
*Nypi rasva huolellisesti käsin jauhojen joukkoon
*Lisää vettä sen verran että saat vaivattua taikinasta kiinteän pallon
*Jaa taikina 18-20 osaan ja anna levätä 15-30 min
*Kauli taikina palat ohuiksi pyöreiksi letuiksi
*Paista letut kuivalla teflon pannulla
Valmiit kannattaa tortillaletut pitää korissa pyyhkeen sisällä, jotta kestävät lämpiminä koko ruokailun ajan.
Väliin laitettiin perinteiset jauhelihat ja kasvikset. Kannattaa kokeilla myös uunissa haudutettua kaslerpaistia, joka kypsänä revitään paloiksi.
Sitten pakollinen baaripäivitys ;) Piiiiiitkästä aikaa lähdemme miehen kanssa viettämään iltaa aikuisten kanssa. Ja tietenkin minulle iski eilen kauhea flunssa, eli olo ei ole kauhean hehkeä. Isännällä on aina tapana järjestää minulle melkein koko päivä aikaa rauhoittua ja valmistautua iltaan. Enkä todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat tunti kaupalla itsensä hostamiseen. Mutta tykkään kun saan ensin rauhoittua ihan rauhassa ja laittaa isteni valmiiksi ilman keskeytyksiä. Tässä siis nuhanenäinen ennen-kuva...
...ja tässä puoli tuntia myöhemmin valmiina illan rientoihin :) Ihanan bile-paidan löysin ´männä´-viikolla kirpparilta huiman 50c hintaan ja boleron tein vanhasta paidasta. Housut olen löytänyt joskus myös kirpparilta ja tuunasin niitä kaventamalla lahkeet. Illan korkokengät ostin pari vuotta sitten pakalliselta Kierrätyskeskuksesta eurolla, joten illan asukokonaisuuteen on uponnut noin 5€ verran, ei paha.
Nyt vaan odotellaan ukkokultaa lapsien vientireissulta ja lähdetään nauttimaan Jope Ruonansuun konsertista.
Hetken tuumittuani totesin että kaapista löytyy kaikki muut tarvikkeet paitsi tortillaletut. Meiltä on lähimpään kyläkauppaan 10 km matkaa, joten en viitisnyt lähteä hakemaan pelkkiä tortillalettuja. Mutta nou hätä, 90-luvun alkupuolella tehtailin itse lettuja useastikin. Eihän siihen aikaan kaupoissa mitään valmiita texmex-juttuja ollut, ainakaan täällä syrjäkylillä :)
Joten tuumasta toimeen ja etsimään vanhaa reseptikirjaa. Ohjekin löytyi ja tarvittavat aineksetkin sattui olemaan kaapissa. Niipä vääntelin reilu 20 lettua iltaa varten, tosin usko meinasi loppua kun niitä paistelin. Mutta se maku, se oli kyllä kaiken sen vaivan arvoinen.
Tortillalettujen ohje:
10dl vehnäjauhoja
1tl suolaa
100g voita/ margariiniä
kädenlämpöistä vettä
*Mittaa kuivat aineet kulhoon
*Nypi rasva huolellisesti käsin jauhojen joukkoon
*Lisää vettä sen verran että saat vaivattua taikinasta kiinteän pallon
*Jaa taikina 18-20 osaan ja anna levätä 15-30 min
*Kauli taikina palat ohuiksi pyöreiksi letuiksi
*Paista letut kuivalla teflon pannulla
Valmiit kannattaa tortillaletut pitää korissa pyyhkeen sisällä, jotta kestävät lämpiminä koko ruokailun ajan.
Väliin laitettiin perinteiset jauhelihat ja kasvikset. Kannattaa kokeilla myös uunissa haudutettua kaslerpaistia, joka kypsänä revitään paloiksi.
Sitten pakollinen baaripäivitys ;) Piiiiiitkästä aikaa lähdemme miehen kanssa viettämään iltaa aikuisten kanssa. Ja tietenkin minulle iski eilen kauhea flunssa, eli olo ei ole kauhean hehkeä. Isännällä on aina tapana järjestää minulle melkein koko päivä aikaa rauhoittua ja valmistautua iltaan. Enkä todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat tunti kaupalla itsensä hostamiseen. Mutta tykkään kun saan ensin rauhoittua ihan rauhassa ja laittaa isteni valmiiksi ilman keskeytyksiä. Tässä siis nuhanenäinen ennen-kuva...
...ja tässä puoli tuntia myöhemmin valmiina illan rientoihin :) Ihanan bile-paidan löysin ´männä´-viikolla kirpparilta huiman 50c hintaan ja boleron tein vanhasta paidasta. Housut olen löytänyt joskus myös kirpparilta ja tuunasin niitä kaventamalla lahkeet. Illan korkokengät ostin pari vuotta sitten pakalliselta Kierrätyskeskuksesta eurolla, joten illan asukokonaisuuteen on uponnut noin 5€ verran, ei paha.
Nyt vaan odotellaan ukkokultaa lapsien vientireissulta ja lähdetään nauttimaan Jope Ruonansuun konsertista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)