Näkyvyyttä pimeyteen

Tänään olin vanhempien lasteni kanssa Liikenneturvan ja Rahtareiden järjestämässä heijastinillassa. Lapsille (ja miksei vanhemmillekin) havainnollistettiin ihan konkrettisesti heijastimen käytön tarkoitus. Tapahtuma oli mahtavasti järjestetty.

Siitä innostuneena  väkersin pari uutta heijastinta. Ystävällä näin sellaisen kankaasta ommellun täytetyn heijastimen. Ihastuin siihen heti ensi näkemältä. Mielestäni heijastimenkaan ei tarvitse aina olla tylsä.

Sydämen ompelin farkkukankaasta ja aplikoin siihen heijastinnauhasta pienemmän sydämen. Leijan tein ohuesta puuvilla kankaasta ja lisäsin leijaan myös hännän.

Tarvikkeet oli taas valmiina hyllyssä. Heijastinnauhaa olen joskus vuosia sitten saanut jostain, en yhtään muista mistä, mutta säästäväisenä en ole sitä hävittänyt. Nämä ovat aika edulliset ja nätit henkivakuutukset.

Joulua odotellessa

Hyvissä ajoin kun alottaa jouluvalmistelut, niin ei tule kiire. Niinhän sitä joka syksy ajattelee, mutta nyt ajattelin ihan oikeasti toteuttaa tämän ajatuksen.
Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin tosi kivan kuusenkoristeen, joka on myös tosi helppo toteuttaa. Onnistuu meikäläisenkin älykkyysosamäärällä ;)  Tarvikkeetkaan ei ole mitään ihmeellisiä. Veikkaan, että melkein jokaisen kodista nämä löytyy.

 Tarvitset vain vessapaperi- tai talouspaperirullan ja joulun väristä villalankaa. Leikkaa paperirullasta n. 2cm levyinen suikale ja mittaa langasta n. 28 cm pitkiä pätkiä. Ota yksi pätkä kerrallaan ja taita se kaksin kerroin, kierrä lanka paperirenkaan ympäri ja tee niin sanottu hevosenhäntäsolmu. Jatka niin kauan kun rengas peityy kokonaan.

Leikkaa samasta villalangasta pitempi pätkä ja sido renkaasta roikkuvat langat tiukkaan nippuun, nin että yhtymäkohta on melko tarkasti renkaan keskellä. Leikkaa lopuksi langan päät lyhyemmiksi, niin että niistä syntyy tupsu.
Näin sinulla on pikkuruinen tonttupipo :)

Minusta nämä ihanan suloisia ja vähän uudenlaisia joulukoristeita :)

Paperinarupalloja

Viikonloppuna vedin ystävän kanssa lapsille yhdenyön pituista leiriä. Tämä oli ihan uusi aluevaltaus minulle. Hienosti meni ja kivaa oli, sehän on pääasia.
Lasten kanssa leikittiin, hengailtii ja vähän myös arkarreltiin :)  Askartelun aiheena oli paperinarusta tehdyt liimalla kovetetut pallot. Siis ne joita voi käyttää koristeena, lampunvarjostimina yms.
Leirillä oli mukana kaksi vanhempaa poikaani, jotka myös kierittelivät itselleen tälläiset pallot.

 Esikoinen käytti väreinä keltaista ja sinistä. Ja se pääsi jo koristamaan poikien huonetta lampunvarjostimena. Minulla oli valmiina tyhjä lampun pohja jonka vain pujotin pallon sisään ja niin saatiin uniikki kattolamppu.

Nuormpi käytti enemmän värejä; keltaista, sinistä, oranssia ja vihreää. Tuli tosi iloisen värinen pallo. Tämä myös päätyy poikien huoneeseen kattolampuksi, kunhan vain ehdin sen tekemään.

Sen verran innostuin asiasta, että taidan kieritellä mutaman pallon omaksikin iloksi. Näitähän voi tehdä minkä kokoisia ja värisiä vaan.
Paperinaru kastellaan liima-vesiseoksessa ja kieritellään ilmapallon päälle. Pallon annetaan kuivua seuraavaan päivään ja kun naru on täysin kuivanut, ilmapallo puhkaistaan pallon sisältä. Riekaleet vedetään narupallo sisältä pois ja koristepallo on valmis.

Enkeleitä, onhan heitä...

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin mieltymykseni enkeleihin. Ne ovat vaan niin ihania ja kauniita <3
Meillä niitä onkin kertynyt vähän joka nurkkaan. Minulle on myös pyhitetty keittiössä yksi hyllykkö enkeleille, ettei ne valtaa ihan joka nurkkaa.
Muutama vuosi siten mieheni antoi minulle leikkimielisesti enkelin ostokiellon, kun alkoi homma lähteä ihan lapasesta. Mutta vuosien saatossa rakkaat kissamme on rikkoneet nii monia enkeleitä, että miehen alkoi käydä minua sääliksi ja antoi minulle joululahjaksi pari uutta, sekä perui ostokiellon :)  Nyttemmin olen ollutkin hieman maltillisempi. Tässä muutama enkeli:





Enkelikukkaruukku, joka oli vaan pakko saada.

  PartyLiten Enkeli-kynttiläsomisteen sain rakkaalta anopiltani.

 Tämän lyijylasienkelin sain vuosia sitten jo pois menneeltä mummoltani syntymäpäivälahjaksi.

                             
 Tässä on mainitsemani enkelihyllykkö. Ei paha vai mitä, vielä mahtuu täydennystä ;)

Iltojen pimetessä

... on ihana laitella kynttilöitä vähän sinne sun tänne. Lyhtyjä on tullu ripoteltua pitkin pihaa. löytyy niitä erillaisia kynttiläkippoja pitkin huushollia sisältäkin :)
Syksyllä tulee vaan niin kotoisa tunnelma kun kynttilät palaa ja tuli räiskyy uunissa. Sitä voi hyvällä omallatunnolla käpertyä sohvan nurkkaan viltin alle seuranaan hyvä kirja tai iahnan romanttinen elokuva (ja ehkä pari palaa suklaata).

 rakastan ylikaiken kaikkea enkeleihin liittyvää. Entisessä elämässäni en saanut kotia tuoda yhtään ainutta enkeliä, ja arvatkaa että olen ottanut sen ajan tuplana takaisin :) Eli toisin sanoen meiltä löytyy enkeleitä vähän joka nurkasta ja on minulla keittiössä ihan oma enkelihyllykkö.
Tämän lyhtyenkelin tekivät minulle kaksi vanhinta poikaani papan kanssa nyt syyslomalla. Idea saatiin ihan kaupasta, jossa oli vähän samantapaisia myytävänä.

 Meillä keittiössä roikkuu katosta ystävältäni saama riisin keitto pallo :D Mielestäni se muistuttaa jättikokoista teepalloa, mutta meillä se sai uuden elämän kynttilälyhtynä. Pallon sisään kun laittaa tuoksukynttilän, tuoksu leviää ihanan tasaisesti ympäri huonetta. Muurin päällä on vanha vaaka jonka päällä on myös kynttilöitä.

Ihan ensiksi, anteeksi huonolaatuinen kuva :(  Pojat tekivät myös tälläisen kynttilän jalan, johon liimasivat koristeiksi käpyjä ja havuja.

Sen verran pitää puolustukseksi sanoa, että osasyy miksi meillä on niin paljon kynttilöitä, on se että meillä ne eivät ole pelkästään koristeita ja tunnelman tuojia. Meillä etenkin syksyllä ja talvella on paljon sähkökatkoksia, joten ne ovat ihan "tarviskapineita"

Lomatunnelmissa

Huomenna se alkaa.... koululaisten syysloma.

Pitihän se jotain kivaa ommella lomareissulle. Tänään tulikin juuri sopivasti Kestovaippakauppa.com´sta kangaspaketti. Sieltä tilausta tehdessäni tilaan aina yllätyspaketin pakanloppuja, kertaakaan en ole joutunut pettymään. Tällä kertaa sain aimopätkä Safari-joustofroteeta. Ilmat on kovaa vauhtia kylmenemässä, niin joustofrotee on sopivasti hieman paksumpaa ja lämpöisempää päällepantavaa.

 Kahdelle pienimmälle tein neliöpipot. Ne on tosi helpot tehdä ja kivan näköiset käytössä. Neliön kulmat ovat vähän kuin korvat kun pipo on lapsella päässä (miksei aikuisellakin). Hatut tein kaksinkertaiseksi, sisäpuolella on yksivärinen trikoo. En raaskinut tuhlata kuviokangasta nurjalle puolelle ja mielestäni trikoo on miellyttävämpi ihoa vasten.

Kuopukselle tein samaisesta Safarista housut. Lahkeen suihin laitoin ohuen kuminauhan jottei lahkeet mene kantapään alle, kun tein tarkoituksella vähän pidemmät. Vyötäron kuminauhakuja on yksiväristä trikoota. Nyt kelpaa lähteä isovanhempia moikkaamaan :)

Ihmetelette varmaan miksen juuri koskaan ompele vanhemmille pojille mitään. Isot viikarit ovat jo aika tarkkoja kankaiden kuoseista, enkä niin ollen viitsi ommella vaatteita kaappeihin makaamaan. Heti ompelukone surisee myös heille kun löytävät jotain mielekästä.
Kesä lomalla ompelin heille tosi kivat t-paidat lomareissulle kierrätyskankaita käyttäen. Niistä voisinkin joku kerta laittaa postauksen.
Nyt kuitenkin muutaman päivän tauko käsitöissä :)

Taas vähän sisustelua

Aamulla iski taas ihan yhtäkkiä sisustusinspis.
Minulla on keittiössä isoäitini vanha ruokailukalusto, jota olen yrittänyt varjella lapsiperheen elämältä. Olen tähän asti pöydällä käyttänyt paksuja kudottuja pöytäliinoja, ettei pöydän pinta vaurioituisi (ja kun mummokin käytti kyseisiä liinoja).
Tänään sitten kyllästyin paksuihin liinoihin, ja halusin jotain kevyempää.
Ja miksei kaunis tumma pöydänpinta ja eläminen voisi näkyä? Joten tuumasta toimeen (jälleen kerran). Kiipesin vinttiin katselemaan mahdollisia vaihtoehtoja. Olen aina toivonut ja haaveilut keittiössäni "vanhasta vihreästä". Löysin verhopinosta juuri oikeanlaiset vanhat verhot joille annoin uuden elämän.

 Tältä meillä näytti vielä ennen aamupalaa. Tuoleissa oli alkuperäiset sinapinkeltaiset kankaat (arvoilta 60-70 luvulta). Niiden kunniaksi täytyy sanoa, että on harvinaisen kestävää kangasta. Mistään kohtaa eivät ole kuluneet rikki, eikä muutenkaan ole kulumia ollenkaan.

Tältä meillä näytti tänään lounaan aikaan. Äidiltä saamista sivuverhoista toisesta tein kolme kaitaliinaa kulkemaan poikittain pöydän yli ja toisella päälystin tuolit.
Hieman muutti keittiö näköä ja sain sitä kaipaamani vihreää :)

Huomenna pakataan kassit ja torstaina startataan syysloman viettoon.

Hyvää ja rentouttavaa syyslomaa kaikille!

Kestoilua

Kestoilu taitaa olla tämän hetken muotisana.

Itsekin olen innostunut asiassa pienissä määrin.
Ei kestoilusta puhuminen ole pelkästään sanahelinää, vaan ihan oikeasti siinä säästää rahaa ja hieman luontoakin, kun roskia ei tule niin paljon. Se onkin minusta kaikkein hienointa kun roskis ei koko ajan pursuile täpötäynnä. Ja toinen asia mihin olen kestoilussa ihastunut, sinulla on aina tarvikkeet kotona. Esim. ei tarvitse miettiä riittäkö vaipat tai siteet seuraavaan kauppakertaan asti. Meillä kun ei kauppa ole ihan kilometrin tai kahdenkaan päässä :)
Itse olen ommellut melkein kaikki kestoiluun tarvittavat itse vanhoista kankaista, jotka ovat minusta kaikkein paras materiaali imukykynsä vuoksi.

 Tässä on muutama esimerkki tekemistäni kestopikkuhousunsuojista. Ne yhdistettynä kuukuppiinon aivan lyömätön yhdistelmä. Imuna on kaksi froteeta, ihoa vasten on trikookangas ja housua vasten on flanellia. Flanelli ei luista housuissa nukkansa ansiosta. Kiinnityksenä on tavallinen neppari. Malli on itse muokkaamani.

 Käytän meillä suupyyhkeenä talouspaperin asemesta kankaisia suupyyhkeitä. Raidallisissa toisella puolella on trikoo ja toisella vauvan harsoliinaa. Isoimmassa on molemmin puolin harsoliinaa.
Meillä kuopus oksentelee paljon ja minusta tuntuu kivemmalta pyyhkiä varsinkin hänen suu kankaiseen liinaan kuin karkeeseen talouspaperiin.

 Kankaisia nenäliinojahan on käytetty kautta aikojen ja nekin on etenkin nuhassa mielyttävämmät kuin paperiset vastineet. Nämä olen ommellut vanhoista lakanoista ja vain huolitellut saumurilla.

Kestovaippoja oisin mieluusti käyttänyt kuopuksella, mutta hänen iho ei niitä sietänyt mikä on aika harvinaista. Silti minulla on edelleen niitä laatikossa hätävarana.

Monen mielestä kestoilu on hankalaa lisääntyvän pyykin vuoksi. Tottahan se on kestoilu lisää pyykkiä, mutta itse en ole sitä ole kokenut rasittavana tai hankalana. Pyykkiähän pitää joka tapauksessa pestä ja nämä pienet "kangaspalat" ei sitä pyykkivuorta juurikaan nosta.
Rohkeasti vain kokeilemaan :)

Turtles-huone

Tänään sain ajatuksen ulkoillessamme, ihan oikeesti miullakii välillä välähtää, uskokaa vaan ;)

Pienet pojat leikkivät Turtlesia ulkona. Piti tehdä kepeistä turteleilla olevia aseita ja illalla telkkarista vahditaan joka jakso nimenomaista ohjelmaa. Toiseksi nuoremalla on makuuhuoneemme vieressä pieni alkovihuone, jonka olen sisustanut aina kulloisenkin hetken ihastuksen mukaan. Nyt oli pitkään aiheena Spiderman ja sitä ennen Angry Birds, mutta Juniori-kanavalla alkoi nyt syksyllä uusittu lasten ohjelma Turteleseista ja se osui ja upposi.

Joten idean saatuani, tuumasta toimeen. Spidermanit pois ja Turtlesta tilalle. Tälläinen siitä tuli. Poika ihastui kovasti uuteen sisustukseen.

 Huone oli aikaisemmin sinisävyisesti sisustettu. Nyt vaihdoin vihreät matot ja surautin vanhasta pussilakanasta päiväpeiton ja verhon ikkunaan. Turtles-pehmo meiltä jo löytyikin, sekin kirppislöytö.

 Taulujen kuvat hainkuvahaulla Googlesta ja tulostin. Helppoa ja aina saa mieleiset taulut.

Verhokoristeet tulostin niin ikään netistä. Liimasin kuvan pahville ja teippasin taakse hakaneulan.

Katsotaan mikä aihe seuraavana valtaa pienen miehen huoneen :)

Lisäystä lahjakassiin

Tulipas sitä ommeltua lisää barbien vaatteita lahjakassiin. Kassihan on menossa tuttavaperheen tyttärelle.

 Punainen trikoopaita V-kaula-aukolla. Vaikkapa caprien seuraksi. On kyllä huomattavasti vaikeampaa ommella tälläistä miniatyyripaitaa kuin esim. lasten paitaa.

Kahdet tossut/saappaat. Toiset ruskeaa fleeceä ja toiset ohutta farkku-kangasta, eipähän barbienkaan jalkoja palele talvipakkasella :) Ja pitäähän menevällä tyttösellä olla viikonloppukassi. Sen tein aivanihanasta maatuska-kankaasta.
Se on taas niitä kankaita, joka oli vaan pakko saada. Jotain tekisi mieli siitä itselle ommella, mutta en vielä tiedä mitä.